Satu Jaatinen Järjen ääni Sydämen asialla

Uuden eduskunnan vaadittava vaikutusarviointeja ennen päätöksentekoa

  • Uuden eduskunnan vaadittava vaikutusarviointeja ennen päätöksentekoa

Olen muuttanut takaisin Suomeen toimittuani Lontoossa pankkialalla lähes 30 vuotta. Kokemukseeni perustuen olen nähnyt täällä koto-Suomessa erittäin vakavasti otettavan huolenaiheen: Suomessa tehdään valtaviakin päätöksiä ilman perusteellisia eri vaihtoehtojen vaikutusarviointeja. Päätösten tulevista pitkäaikaisvaikutuksista ei ole käsitystä. Kokonaisuutta ei oteta huomioon.

Pelkkään poliittiseen näkemykseen ja yhteen vaihtoehtoon perustuva päätöksenteko asettaa meidät nähdäkseni kansakuntana hyvin riskialttiiseen asemaan. Päätökset venyvät, jakavat ja huolettavat meitä sekä kuluttavat varojamme.

Ulkopuoliset tahot, jotka ovat laskelmansa mitä todennäköisimmin hyvinkin tarkkaan tehneet, pääsevät helpommin käyttämään tilannetta omien tarkoitusperiensä hyödyksi.

Sote-uudistuksen kaatuminen on nähdäkseni suora seuraus tällaisesta päätöksenteosta. Niin oli myös vanhustenhuollon keskittäminen isojen ulkomaalaisten toimijoiden käsiin. Kun muissa Pohjoismaissa vain 10–20 prosenttia vanhustenhoivasta on yksityisten tuottajien käsissä, Suomessa jo melkein 70 prosenttia. Mistä syystä?

Kuntasektorilla kunnat päättivät vanhus- ja vammaispalveluiden ulkoistamisesta valtion suosituksella usein ilman tietoa siitä, mitä palveluita (kuinka monta lääkäriä, hoitajaa) yksityiset palveluntuottajat tarjoavat tulevaisuudessa, puhumattakaan mihin hintaan. Lyhyen ajan hyöty oli selkeä, pitkän aikavälin vaikutus kuntalaisiin ei.

Suomessa kunnat ja valtio ovat lisänneet ns. elinkaarirakentamista parin viime vuoden aikana. Valtio yksinään on budjetoinut näihin projekteihin 1,4 miljardia. Elinkaarirakentaja (iso rakennusyhtiö) huolehtii koulun tai maantien rakentamisen lisäksi tyypillisesti projektin ylläpito- ja huoltopalveluista seuraavien kymmenien vuosien ajan. Ilman tarkkaa kustannusten budjettia, rakentaja voi veloittaa kunnalta tai valtiolta melkein mitä vain.

Iso-Britannia kielsikin tällaiset rahoitetun elinkaarirakentamisen projektit viime vuonna, rakentajien konkurssien ja huonojen kokemusten seurauksena. Eräässä Englannin kunnassa elinkaarirakentaja veloitti   8 000 puntaa koulun rullaverhosta. Koulun piti irtisanoa henkilökuntaa kustannusten paisuessa.

Arvioitu lasku näistä elinkaariprojekteista Iso-Britannian hallitukselle on 200 miljardia puntaa. Brexit-lasku (39 miljardia) on pieni tähän verrattuna. Meidän tulee olla Englantia viisaampia: tehdä vaikutusarviot pitkälle tulevaisuuteen ennen projekteihin ryhtymistä.

Usein päätökset tapahtuvat myös ilman vaikutusarvioita kokonaisuuteen. Kuinka paljon kunnalle tai valtiolle jää varaa muihin tarpeisiin? Voiko uimahallin tai uuden junaradan rakentaa? Millä aikataululla?

Näistä syistä koen, että uuden eduskunnan ehdoton velvollisuus on ottaa ohjakset tiukemmin omiin käsiin ja vaatia vaikutusarviointeja ennen päätöksiä. Kaikilla valtakunnan tasoilla.

Kun kaikilla edustajillamme on samat selkeät faktat edessään, keskinäinen kinastelu on turhaa. Keskustelu voidaan käydä ja päätökset tehdä arvopohjalta ja tietoisesti.

Estetään ulkopuolisten tahojen kohtuuton välistävetäminen. Asiat etenevät käytäntöön ripeästi ja kontrolloidusti tuoden meille rauhaa ja luottamusta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Juuri näin. Itsekin hiljattain Suomeen palanneena, tosin hieman lähempää vain yli 20 vuotta "ulkoilleena" olen samaa mieltä kanssasi.
Eduskunta kyllä kuulee ja ainakin on kuuntelevinaan asiantuntijoita. Usein monet niistä ovat samat,joita hallituskin on kuunnellut.
Johonkin se kollektiivinen tieto katoaa ennenkuin ehtii muuttua viisaudeksi.
On tässäkin muutoksen aika.

Toimituksen poiminnat